Talous, elinkeinoelämä

Kreikan talouden pohja on ollut pienyritys- ja palveluvaltainen. Palveluiden osuus on ollut maan BKT:sta noin 75 prosenttia teollisen tuotannon jäädessä vain 20 prosenttiin. Perinteisesti tärkeän maatalouden osuus on laskenut 3,4 prosenttiin (2009), vaikka sen työllistävä vaikutus on tätä suurempi. BKT asukasta kohti vuonna 2010 oli 21 611 euroa. Tärkeimpiä ja kansainvälisimpiä elinkeinoja Kreikalle ovat turismi ja merenkulku. Kasvun vuosina 2000-luvun ens. vuosikymmenellä kreikkalaiset yritykset laajensivat toimintaansa Balkanin maihin. Rakennussektori oli yksi Kreikan talouden vetureista viime vuosikymmeninä. Valtio-omistajuuden merkitys on pysynyt muuta Eurooppaa pidempään keskeisenä mutta nykyisen talouskriisin myötä Kreikka on sitoutunut yksityistämään valtion omaisuutta 50 miljardin arvosta vuoteen 2015 ulottuvalla ohjelmalla. Kreikka otti käyttöön yhteisvaluutta euron vuoden 2001 alusta kaksi vuotta euron yleisen käyttöönottamisen jälkeen. Kreikkalaisille oli siten tarjolla runsaasti halpakorkoista lainaa, jota käytettiin pääasiassa kuluttamiseen eikä talouden rakenteellisten uudistusten aikaansaamiseen. Kreikkalaiset vaurastuivat mutta samalla valtio ei onnistunut pääsemään eroon budjetin alijäämästä tai vaihtotaseen vajeesta. Maan kilpailukyky heikkeni myös vuosi vuodelta kun kipeästi kaivattuja rakenteellisia muutoksia ei saatu aikaan ay-liikkeen vastarinnan edessä.

Kreikan viralliset työttömyysluvut olivat ennen 2000-luvun talouskriisiä 8 – 9 prosentin luokkaa, mutta talouskriisi on ajanut työttömyysluvut jo lähelle 20 prosenttia. Erityisesti nuorten työttömyys on korkeaa, joka tarkoittaa yliopistoista valmistuvien nuorten matalaa kynnystä muuttaa ulkomaille työn perässä.

Talouskriisi

Talouskriisi ilmeni Kreikassa vuoden 2009 lopulta lähtien alustavasti uskottavuuskriisinä maata kohtaan, kun parlamenttivaalit voittanut sosialistipuolue korjasi valtiontalouden vajeen lukuja huomattavasti ylöspäin. Tämä luottamuskriisi johti vähitellen luottohanojen sulkeutumiseen Kreikan osalta ja maan päätymiseen avustettavaksi IMF:n, EKP:n ja euromaiden taholta keväällä 2010. Vuoden 2011 lopulla Kreikan vastaanottama lainasumma tältä troikalta oli kokonaisarvoltaan 73 miljardia euroa sovitusta 110 miljardin euron kokonaispaketista.Kreikka sopi tätä lainapakettia vastaan supistavansa valtiontalouden vajettaan vuoden 2009 huippulukemasta, 15,4 prosenttia bkt:stä, vähitellen 3 prosenttiin. Kreikan velvollisuuksiin kuuluu myös monien yhteiskunnan rakenteellisten muutosten läpivieminen ay-liikkeen ja eri ammattijärjestöjen vastustuksesta huolimatta. Rakenteellisten muutosten aikaansaaminen on lähtenyt hyvin hitaasti käyntiin. Kreikka valmisteli kesällä 2011 myös 50 miljardin euron arvoisen valtion omaisuuden yksityistämisohjelman, jolla vähennettäisiin suoraan valtion velkaa.

Kreikka neuvottelee yksityisen sektorin (PSI) hallussa olevien valtion velkakirjojensa leikkaamisesta 50 prosentilla saadakseen velkataakkaansa kestävämmälle tasolle. Myös kreikkalaisilla pankeilla ja eläkerahastoilla on hallussaan näitä velkakirjoja, joista on tiedossa Kreikan valtiolle lisää kuluja leikkauksen myötä. Kreikan ei odoteta pääsevän yksityisille rahoitusmarkkinoille vielä muutamaan vuoteen, ja siten Kreikalle on suunnitteilla uusi rahoituspaketti vuoden 2012 keväällä.     

Energiapolitiikka

Kreikan energiasektori nojaa vahvasti öljyyn ja ruskohiileen. Maalla on suunnitelmia hyödyntää paremmin myös laajasti saatavilla olevia uusiutuvia energiamuotoja tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. Energiasektorin uudistamisessa EU luo keskeisellä tavalla puitteita. Maantieteellisesti Kreikka sijaitsee kaukana Euroopan energiaverkkojen keskuksista. Sen energiapolitiikan haasteina ovat myös vaikeat sisäiset maantieteelliset yhteydet, saaristoisuus sekä harvaan asutut vuoristoseudut. Kreikka on kiinnostunut hyödyntämään myös mahdollisia Välimeren kaasu- ja öljyvarantoja (eritysesti Kreetan eteläpuolella).

Kreikka on tukenut EU:n energia- ja ilmastopakettia. Kreikan vähennystavoite kasvihuonekaasujen osalta on 4 prosenttia. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen osalta tavoite on puolestaan 18 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kreikan uusiutuvista energialähteistä tuulivoima on keskeisin ja sen potentiaalia on mahdollisuus kasvattaa vielä reilusti. Aurinkoenergiaa on lähinnä käytetty veden lämmitykseen mutta aurinkosähkön potentiaali on suuri teknologian kehittyessä.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Kreikan ulkomaankauppa on ollut jo pitkään selvästi alijäämäistä. Kreikassa valmistetuilla tuotteilla ja palveluilla on ollut kilpailukykyongelmia kansainvälisillä markkinoilla. Vaihtotaseen vaje oli vuonna 2010 10,5 prosenttia. Merkittävimpiä vientituotteita Kreikalle ovat elintarvikkeet, rakennustarvikkeet ja kemikaalit. Merkittävimpiä tuontituotteita ovat puolestaan koneet, polttoaineet ja kemikaalit.

Tärkeimmät kauppakumppanit Kreikalle ovat pääasiassa EU-maissa. Keskeisimmät vientimaat ovat Saksa, Italia, Kypros ja Bulgaria. Keskeisimmät tuontimaat ovat puolestaan Saksa, Italia, Venäjä ja Kiina. Monille kreikkalaisille yrityksille lähialueet Balkanilla ja Turkissa ovat tarjonneet uusia vientimahdollisuuksia.

Kreikan tärkeimmät tuontimaat (2010)

Kreikan tärkeimmät vientimaat (2010)

Kreikan kokonaistuonti oli 47,9 miljardia euroa vuonna 2010 ja kokonaisvienti 16,3 miljardia euroa eli ulkomaankauppa oli 31,6 miljardia euroa alijäämäinen.