Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Ateena : Tietoa Kreikasta : EU-politiikka

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Kreikka

EU-politiikka

EU-politiikka

Kreikka liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1981. EU-jäsenyys on vahvistanut maan demokraattista järjestelmää ja tukenut yhteiskunnallisia uudistuksia esiintyneistä ongelmista huolimatta. Kreikan hallituksen ja opposition pääpuolueet suhtautuvat EU:n kehittämiseen myönteisesti ja haluavat syventää eurooppalaista integraatiota. Kreikka on myös euroalueen jäsen.


EU-jäsenyysvuosien aikana Kreikka ei ole myöskään onnistunut pääsemään eroon korkeasta EU:n tukiriippuvuudesta. Kreikan ajankohtaiset talouden ongelmat ovat nousseet myös koko EU:n ja euroalueen ongelmiksi. EU:n yhteisen ulkopolitiikan alalla Kreikalle tärkeät kysymykset liittyen Turkkiin, Kyproksen kysymykseen ja Länsi-Balkaniin nousevat säännöllisesti esille. Oikeus- ja sisäasioiden EU-agendalla tärkein aihe Kreikalle on laiton maahanmuutto, joka on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosien aikana.


Kreikan seuraava EU-puheenjohtajuuskausi on keväällä 2014. Kreikan puheenjohtajuuskauden prioriteetteja ovat mm. laiton maahanmuutto, talous-ja rahaliiton syventäminen sekä kasvu ja työpaikkojen luominen.

Laajentuminen

Kreikka tukee EU:n laajentumista, jonka se näkee lähialueillaan merkittävänä vakautta ja vaurautta lisäävänä tekijänä. Kreikka osallistuu aktiivisesti laajentumista koskevaan EU:n sisäiseen päätöksentekoon sekä siitä käytävään julkiseen keskusteluun.

 

Kreikka tukee Turkin EU-jäsenyyttä, kunhan Turkki täyttää kaikki sille esitetyt jäsenyysehdot. Sen edustajien usein esittämä periaate on "full compliance, full membership". Samalla Kreikka näkee kaikkien Länsi-Balkanin maiden jäsenyyden EU:ssa tärkeänä tulevaisuuden visiona. Kreikka tukee myös Islannin EU-jäsenyyttä korostaen, että sen ei tule saada Länsi-Balkanin maihin verrattuna erityiskohtelua.

Rahoituskehykset

Kreikka on nauttinut EU-jäsenyyden toteutumisesta alkaen tuntuvista EU-tuista ja se on ollut pitkään EU:n sisällä tukien suurin nettosaaja. Kreikan ongelmana on kuitenkin ollut tukien heikko vastaanottokapasiteetti, mihin on viime vuosina tullut asteittain parannusta. Kreikalle keskeistä on koheesiovarat ja maa oli tyytyväinen myös uudelle rahoituskehyskaudelle vuosille 2014-2021 neuvoteltuihin raameihin.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Ateena

Päivitetty 28.5.2013

© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot