Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi – demokratian edelläkävijä naisten äänioikeudessa - Suomen suurlähetystö, Ateena : Ajankohtaista : Uutiset

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.1.2017

Suomi – demokratian edelläkävijä naisten äänioikeudessa

Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa.

Euroopan ulkopuolella Uusi Seelanti myönsi naisille äänioikeuden vuonna 1893 ja Australia sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden vuonna 1902. Suomen naiset ehtivät puolestaan ensimmäisiksi siinä, että he myös käyttivät saamiaan oikeuksia sekä äänioikeuden että vaalikelpoisuuden osalta.

Kuva: Tuntematon, Valokuvaaja 1907, Helsingin kaupunginmuseo
Ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien naiskansanedustajia, Kuva: Tuntematon valokuvaaja, 1907,Helsingin kaupunginmuseo
Ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien naiskansanedustajia (yhteensä 19). Edessä vasemmalta Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Evelina Ala-Kulju, Liisa Kivioja. Takana vasemmalta Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Iida Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen, Maria Laine

Suurlakko loi pohjan eduskuntauudistukselle

Vuoden 1905 suurlakon seurauksista näkyvin ja vaikutuksiltaan kantavin oli yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteutuminen.  Kansainvälisesti vertaillen merkittävintä oli vuonna 1906 vahvistetun eduskuntauudistuksen yksikamarisuus sekä valtiokansalaisuuden ulottaminen myös naisiin niin äänioikeuden kuin vaalikelpoisuuden osalta.

Vaikka äänioikeutettujen piiri laajeni uudistuksen seurauksena radikaalisti kaikissa keski- ja alemmissa väestöryhmissä, suurin hyöty koitui kuitenkin naisten osaksi, jotka vapautuivat samanaikaisesti sääty-, varallisuus- ja sukupuolirajoitteista, aviovaimot myös puolisoidensa edusmiehisyydestä.

Naiset ja äänestäminen

Suomen ensimmäiset 19 naiskansanedustajaa valittiin eduskuntaan vuonna 1907. Ensimmäisistä eduskuntavaaleista ei ole tilastollista tietoa siitä, kuinka paljon naiset käyttivät äänioikeuttaan. Myös ehdokkaiden sukupuolijakauma puuttuu.

Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 äänestysprosentti oli 67,1 % , naisten äänestysprosentti oli 65,1 %, miehistä äänesti 69,5 %.

Vuoden 1945 vaaleista alkoi pitkä vilkkaan äänestämisen kausi. Äänestysaktiivisuutta lisäsivät mm. sodanjälkeinen ilmapiiri, sisäpoliittiset jännitteet, äänestysalueiden lukumäärän kasvu ja joukkotiedotuksen leviäminen.

Naiset vaikuttajina

Eduskunnan ensimmäisissä vaaleissa valittiin 19 naiskansanedustajaa, joka oli lähes 10 prosenttia kaikista edustajista. Heidän joukossaan oli Lucina Hagman, joka ajoi esimerkiksi raittiusasiaa, naisen hyväksymistä valtion virkoihin ja avioliittolainsäädännön uudistamista sekä lasten aseman parantamiseen liittyviä hankkeita.

Ensimmäinen naisministeri Suomeen saatiin vuonna 1926, kun Miina Sillanpää nimitettiin apulaissosiaaliministeriksi. Naisten osuus on ollut suurimmillaan vaalikaudella 2011–2015, jolloin eduskuntaan valittiin 85 naista (42,5 %).

Äänioikeuden vastustajien väite ettei äänioikeus sovi "naisen olemukseen" kodin vaalijana ja kasvattajana, vaan yhteiskunnallinen toiminta turmelee naisen, on jo aikaa sitten kumottu.

Tekstin lähteenä käytetty Irma Sulkusen Suurlakko ja naisten äänioikeus -artikkelia (Naisten täydet poliittiset oikeudet 100 vuotta -verkkosivusto) sekä Päivi Erkkilän ja Joni Krekolan Naisten äänioikeus 110 -vuotta -tietopakettia.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 27.1.2017


© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot