Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Ateena: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 13.10.2017

Koulutus ja luottamus instituutioihin kiinnostivat Suomi 100 -seminaarissa

Suomen on vaikea pullistella pitkällä menneisyydellä eurooppalaisen historian kehdossa Kreikassa, mutta satavuotiaan Suomen tarina köyhyydestä menestykseen on koskettava ja ajankohtainen.

Eugenides-säätiön konferenssi- ja planetaariotiloihin kerääntyi 10. lokakuuta reilusti toistasataa vierasta Kreikan akateemisista, poliittisista sekä mediapiireistä kuuntelemaan juhlapuhujien, kansanedustajan, entisen ulkoministerin tohtori Erkki Tuomiojan sekä taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkisen luentoja sekä näitä seurannutta paneelikeskustelua.

© Embassy of Finland
Athens Finland100 seminar_opening
Suurläehttiläs Pyykkö avaa seminaarin

Toimittaja Matina Dallarin luotsaamassa seminaarissa pureuduttiin satavuotiaan itsenäisen Suomen menestystarinaan ja toisaalta kreikkalaisten ja suomalaisten mahdollisuuksiin ottaa tästä oppia tulevaisuuteen.

Suurlähettiläs Juha Pyykkö toivotti vieraat tervetulleeksi, kiitti tapahtuman mahdollistaneita Eugenides-säätiötä sekä Wärtsilää ja toivoi Suomen tarinan herättelevän kreikkalaisyleisöä pohtimaan vuoropuhelun ja yhteistyön tuoreita mahdollisuuksia Suomen ja Kreikan välillä.

© Embassy of Finland
Athens Finland100 seminar_Dr Tuomioja, Athens Finland100 seminar_Dr Tuomioja, Athens Finland100 seminar_Dr Tuomioja, Athens Finland100 seminar_Dr Tuomioja
Tohtori Erkki Tuomioja

Tohtori Tuomioja, historiantutkimusverkoston Historians Without Borders perustaja ja puheenjohtaja, kertasi yleisölle suomalaisen yhteiskunnan kehityksen keskiajan Ruotsin valtakunnan periferiasta maailman vakaimmaksi valtioksi, joka on kärkisijoilla monissa mittauksissa. Hän korosti menestyksen taustatekijöinä pohjoismaista hyvinvointimallia sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon merkitystä.

Tohtori Tuomioja muisti kuitenkin huomauttaa, ettei kuuluminen maailman vähiten epäonnistuneisiin valtioihin suinkaan tarkoita täydellisyyttä: globalisaation aikakausi pitää sisällään mahdollisuuksia ja haasteita, joiden ratkaisemiseen vaaditaan yhä enemmän toisistaan riippuvaisten valtioiden jatkuvaa yhteistyötä. Rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu kestävään kehitykseen.

© Embassy of Finland
Athens Finland100 seminar_Dr Heikkinen
Tohtori Sakari Heikkinen

Professori Heikkinen toi omassa esityksessään esille Suomen menestystarinan taloudellisen puolen. Puhujakollegansa tavoin hän korosti avoimuuden merkitystä; ulospäin suuntautunut vientiin pohjautuva kauppa oli ratkaisevassa roolissa Suomen taloudellisessa nousussa 1800-luvulta 2000-luvun alkuun.

Professori Heikkinen korosti kuitenkin, että nousun tekijät olivat syvemmällä, ihmisten vakaassa luottamuksessa suomalaiseen valtioon sekä instituutioihin.

Suomi köyhyydestä menestykseen, Kreikka korkeista kasvuluvuista taantumaan – miksi?

Suomalaisten puheenvuorojen jälkeen estradille nousivat myös kreikkalaiset. Paneelikeskusteluun liittyi mukaan professori Louka T. Katseli, kreikkalainen entinen ministeri ja ekonomisti. Professori Katseli nosti esille Suomen ja Kreikan lukuisia yhtäläisyyksiä historiasta: muiden muassa itsenäistyminen suuresta imperiumista ja tästä jatkunut suurempien ulkovaltojen puuttuminen valtioiden sisäisiin asioihin, valtionjärjestelmän rakentaminen 1800-luvun aikana sekä tietenkin Euroopan unioni.

© Embassy of Finland
Athens Finland100 seminar_panel
Paneelikeskustelun Heikkinen, Tuomioja ja Katseli.

Hän kuitenkin nosti esiin tärkeän kysymyksen: miksi lopulta suunta oli niin päin, että Suomi nousi ja Kreikka on vajonnut? Professori Katselin johtopäätökset olivat Suomen parempi sopeutumiskyky muuttuvassa maailmassa, onnistuneempi sosiaalipoliittinen järjestelmä sekä vahvempi demokraattinen legitimiteetti.

Kreikkalaisen yleisön kysymykset heijastelivat samoja tuntemuksia kuin professori Katselilla. Kiinnostusta oli erityisesti Suomen perinteisiä vahvuuksia, koulutusta sekä vähäistä korruptiota, kohtaan. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä, että suomalaisen koulutuksen maksuttomuus aina korkeakouluja myöten sekä opettajien erittäin korkea ammattitaito ja arvostus ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä Suomen nousussa.

Samoin suomalaisten suuri luottamus järjestelmään ja kanssakansalaisiin nähtiin avaintekijäksi. Kreikkalaiset osallistujat olivat puolestaan varsin yksimielisiä siitä, että varsinkin näille kahdelle suurelle suomalaiselle vientituotteelle olisi kysyntää myös Kreikassa, jossa talouskriisi on kohdellut kaltoin myös näitä yhteiskunnallisen menestyksen tekijöitä.

Teksti: Korkeakouluharjoittelija Mikko Koskela

Tulosta

Päivitetty 13.10.2017


© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot