Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Ateena: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 31.5.2016

Kreikan rooli energiamarkkinoilla kasvaa

Kreikan energiasektoria yritetään uudistaa vapauttamalla markkinat, keskittymällä itäisen Välimeren kaasu- ja öljylöydöksiin sekä panostamalla putkihankkeisiin ja energiatehokkuuteen. Talouskriisistä elpymisen kannalta uudistukset ovat kriittisiä. Muutosta hidastavat kuitenkin vasemmistojohtoisen hallituksen ristiriitaiset näkemykset yksityistämisen tarpeesta ja itäisen Välimeren maiden kireät suhteet.

Energiamarkkinoiden vapauttaminen on edelleen hidasta

Kreikassa 2000-luvun alussa alkaneet energiasektorin vapautus- ja kehitysaikeet ovat tyssänneet muutosvastarintaan.  Korkeasta verotuksesta ja energiamonopolien heikosta kilpailukyvystä johtuen energian hinta Kreikassa on Euroopan korkeimpia.

EU:n tukipakettien myötä Kreikan hallitus on kuitenkin sitoutunut vähentämään valtion osuutta energiasektorilla 25 % lyhyellä aikavälillä ja jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä. Myös kaasusektorilla tavoite on kokonaisvaltainen vapauttaminen vuoteen 2018 mennessä.

Euroopan komission 195 energiaprojekteissa (Projects of Common Interest) Kreikalla on keskeinen asema. Kreikka vastaa noin 10 % EU:n maakaasuprojekteista Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueella. Toukokuussa voimaan tullut komission investointihanke (Investment Plan for Europe) vaikuttaa vahvasti myös Kreikan energiasektorilla yltäen 1,972 miljardiin euroon.

Kuva: PPC Public Power Corporation/Flickr.com, cc by-nc-nd 2.0
Sähkömonopolia pyörittää PPC
Sähkömonopolia pyörittää edelleen Public Power Corporation S.A.

Yhteistyö itäisellä Välimerellä vahvistuu

Itäisen Välimeren maakaasulöydösten (Tamar, Leviathan ja Block 12) sekä kansainvälisten öljy- ja maakaasuputkihankkeiden kautta alueellisen energiayhteistyön merkitys kasvaa. Vuoden 2016 alkupuoliskolla kehitystä on ollut nähtävissä erityisesti Kreikan suhteissa Israeliin, Kyprokseen, Turkkiin ja Iraniin.

Suurimmat meneillään olevat kaasuputkihankkeet ovat Trans-Adriatic Pipeline (TAP), Interconnector Greece-Bulgaria (IGB) ja EuroAsia Interconnector. Myös Itä-Makedonian alueella sijaitsevan Alexandroupolin ja Attikan alueella sijaitsevan Revythousan terminaalien kunnostus on Kreikan energiapolitiikan kärkihankkeita.

Putkihankkeet etenevät vähentäen EU:n riippuvuutta Venäjän kaasuvaroista ja vahvistaen välillisesti Yhdysvaltojen energiapoliittista roolia Euroopassa. Projektit lisäävät turvallisuutta ja tuovat vaurautta Välimeren ympäristöön. Mutta energia luo myös jännitteitä, jotka heijastuvat koko alueelle.

TAP putkihankkeiden keskiössä

TAP on tällä hetkellä suurin ulkomainen investointihanke Kreikassa, arvioltaan 1,5 - 2 miljardia euroa. Hankeen uskotaan vaikuttavan positiivisesti Kreikan bruttokansantuotteeseen (BKT) verojen kautta, nostaen työllisyyttä ja luomalla yli 8 000 uutta työpaikkaa.

Vuodesta 2020 lähtien kaasuputkiston on määrä toimia yhteytenä Euroopan ja Kaspianmeren kaasuvarojen välillä. TAP:n myötä EU:n energiansaantia turvattaisiin ja samalla riippuvuus Venäjän kaasusta pienenisi. Komission tuoreen valtiontukipäätöksen mukaan projekti saa tukea verotuksen kautta ensimmäiset 25 vuotta, mikä edesauttaa TAP:n kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Kaasuntoimituksen vakautta uhkaavat kuitenkin Azerbaidžanin ja Venäjän vahvistuneet suhteet sekä helmikuussa alkaneet keskustelut kaasuyhteydestä Turkin, Kreikan ja Italian välillä. Venäjän Gazpromin kaasuntoimitus Eurooppaan heikentäisi TAP:n asemaa merkittävästi.

Yhteistyö ylittää maantieteelliset rajat

IGB:n rakentamisen ja Alexandroupolin terminaalin kunnostamisen myötä Kreikan ja Bulgarian maakaasulinjat yhdistyvät vuoteen 2018 mennessä kun taas EuroAsia Interconnector päättää Kyproksen ja Kreetan eristyksen muun EU-alueen sähkö- ja kaasuyhteyksistä vuoteen 2019 mennessä.

Kreikan, Kyproksen ja Israelin välisen sähkön siirtoreitin toteutuminen vaikuttaa positiivisesti EU:n tavoitteeseen saada 10 % sähköyhteys EU-maiden välillä. Se tuo myös laskennallista taloudellista hyötyä jopa 10 miljardia euroa.

Revythousa-aseman kautta maakaasun toimitus Persianlahdelta Eurooppaan aloitetaan ensi vuonna. Kreikan ja Iranin välinen tuore sopimus raakaöljyn toimituksesta on Iranille ensimmäinen sitten sanktioiden purkamisen.

Kuva: Nikos Patsiouris/Flickr.com, cc by-nc-sa 2.0
Tuulienergian potentiaali on alihyödynnettyä
Tuulienergian potentiaali on alihyödynnettyä.

Energiatehokkuus nousussa

Kreikka tähtää EU:n tavoitteeseen, jossa vuoteen 2020 mennessä 20 % maan energiankulutuksesta tulee uusiutuvasta energiasta. Vaikka tavoitteesta on saavutettu vasta vajaa 15 %, on tuuli- ja aurinkoenergiassa paljon kehityspotentiaalia.

Hiilidioksidipäästöjä Kreikka on kuitenkin onnistunut vähentämään EU-maiden keskiarvoa paremmin: 28 % viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä johtuu energiasäästöistä talouskriisissä sekä siirtymisestä ruskohiilen käytöstä kaasuun ja hiljalleen myös uusiutuvaan energiaan.

Teksti: Petra Tammisto, harjoittelija, Suomen suurlähetystö, Ateena

Tulosta

Päivitetty 2.6.2016


© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot