Suomi on myös ainutlaatuinen kirjastomaa ja suomalaiset erikoista lukukansaa. Kirjasto tarjoaa painavaa asiaa, kiehtovia tarinoita, inspiroivia ideoita ja eväitä elämyksiin. Kirjasto kuuluu kaikille ja juhlavuosi on ennen kaikkea kirjaston käyttäjien juhla.
Kirjoja ei enää tarvitse pyytää kirjastonhoitajalta kuten ensimmäisissä kirjastoissa, joissa ne olivat tiskin takana hyllyllä, sillä avohyllyjärjestelmä otettiin käyttöön 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.
Myöskään poliisi ei ole kotiovella mikäli kirjojen palauttaminen on myöhässä.Kirjaston toiminnan alkuvuosina kirjat palautettiin tunnollisesti määräaikaan mennessä. Kun toimintaa oli jatkunut viitisen vuotta, huomattiin, että suuri osa kirjoista jäi lainaajille. Silloin määrättiin lainausmaksu, ja jos kirjoja ei palautettu laina-ajan päätyttyä, poliisi lähetettiin hakemaan ne kotoa.
Helsingin kaupunginkirjasto, alkuperäiseltä nimeltään Helsingin kansankirjasto, perustettiin vuonna 1860 aktiivisten säätyläisnaisten aloitteesta. Kirjaston tehtävänä oli lukuinnostuksen kasvattaminen ja ”varattomien kansanluokkien kohottaminen sivistykseen ja siveelliseen jalostukseen”.
Ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Avaaminen herätti suurta huomiota. Väkeä tuli paikalle ”tupa täyteen” ja ”kirjasto oli suorastaan lainaajien piirittämä”. Lainaajiksi ilmoittautui mm. koulupoikia, palvelusväkeä, kisällejä, puhtaaksikirjoittajia, käsityöläismestareita ja vahtimestareita.
Lainaaminen oli maksutonta, mutta kirjaston toimintaa oli mahdollista tukea lainamaksulla. Toiminnan ylläpitäminen yksityisin varoin alkoi ajan mittaan käydä sen perustajille yhä vaikeammaksi. Palvelun ylläpitäjät kääntyivät ongelmineen kaupungin puoleen, ja kaupunki lupautui tukemaan kirjaston toimintaa vuonna 1871. Vuonna 1876 kirjasto siirtyi kokonaan kaupungin hallintaan. Kansankirjaston nimi muuttui Helsingin kaupunginkirjastoksi kuitenkin vasta vuonna 1910.
Vuonna 1871 Helsinkiin perustettiin Anniskeluyhtiö, jonka tehtävänä oli lahjoittaa voittovaransa ”kaupungintyöväestön siveelliseksi ja taloudelliseksi hyödyksi”. Yhtiö lahjoitti toimintansa alkuvuosista lähtien varoja myös kirjastolle, koska se näki kirjaston ajavan yhteistä asiaa.
Anniskeluyhtiö toivoi, että Helsingin kaupunki etsisi kirjastolle pysyvän tilan. Toimitilaa haettiinkin, mutta sellaista ei löytynyt. Kun kirjastolle ei löytynyt sopivaa tonttiakaan, Anniskeluyhtiö päätti hankkia kirjastolle sekä tontin että rakennuttaa sille talon. Rikhardinkadun kirjasto avattiin 1882.
Kallion kirjasto oli ensimmäinen Helsingin kaupungin rahoittama kirjastorakennus. Se valmistui syksyllä 1912. Lainaus lisääntyi, ja 1930-luvun alun lamavuosina se nousi vuositasolla yli miljoonan muutaman vuoden ajaksi. 1950-luvulla kysyttyä luettavaa oli etenkin kotimainen kaunokirjallisuus. Suosittuja olivat mm. Juhani Aho, Ilmari Kianto, Lauri Viita ja Aleksisi Kivi.
Ensimmäinen kirjastoauto tuli liikenteeseen vuonna 1966, ja myös musiikkiaineistoa hankittiin. Uusi pääkirjasto avattiin Pasilassa vuonna 1986. Interneryhteydet yhteydet saatiin vuonna 1994.
Vuonna 2000 Bill & Melinda Gates säätiö myönsi kaupunginkirjastolle ensimmäisen koskaan annetun Access to Learning –palkinnon ja miljoona dollaria. Palkitsemisen perusteena oli työ, jota oli kirjastossa tehty tietotekniikan ja internetin käyttömahdollisuuksien edistämiseksi.
Lisätietoja
Helsingin kaupunginkirjasto
