Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Ateena: Tietoa Kreikasta: Hyvä tietää

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Ateena

Embassy of Finland
Hatziyianni Mexi 5, 115 28 Athens
Puh. +30-210-72 55 860
S-posti: sanomat.ate@formin.fi
Ελληνικά | Suomi | English | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Kreikka

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
kreikkaKreikan tasavalta, Helleenien tasavaltaKreikka

Itsenäistyminen

1829

Kansallispäivä

25.3. (Turkin vastaisen vapaussodan alkamispäivä 1821) ja 28.10. (Kreikan kielteinen vastaus "ochi" Italian uhkavaatimukseen toisessa maailmansodassa 1940)

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: +/-0

Talvisin: +/-0

Pinta-ala

131 944 km2

Väkiluku

noin 11 miljoonaa

Pääkaupunki

Suomeksi: Ateena

Omalla kielellä: Αθήνα

Diplomaattisuhteet

1920

Suomi tunnustanut

Kreikka itsenäistyi ennen Suomea.

Tunnustanut Suomen

5.1.1918

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Kreikka

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Kreikka

Linkit


Suhteet

Suomen ja Kreikan kahdenväliset suhteet ovat hyvät ja toimivat. Yleinen Suomi-kuva on Kreikassa ohuehko, mutta vahvistumaan päin. Suomeen liitetään Kreikassa myönteisiä mielikuvia

  • kehittyneestä yhteiskunnasta
  • laadukkaasta koulutuksesta
  • ympäristöosaamisesta
  • korkeasta teknologiasta.

 

Poliittisten suhteiden tärkein viitekehys on EU-jäsenyys painottuen erityisesti yhteydenpitoon talousasioita, rajavalvontaa sekä kulttuuri- ja opetuskysymyksiä koskien. Suomalaiset rajavartijat nauttivat Kreikassa suurta arvostusta ja suomalaisia asiantuntijoita onkin osallistunut aktiivisesti Frontex-operaatioihin Kreikan ja Turkin rajalla. EU:ta koetelleella talouskriisillä on kuitenkin ollut vaikutuksensa Kreikan ja Suomen välisiin suhteisiin. Suomen näkemykset keinoista eurokriisin taltuttamiseksi on mielletty Kreikassa jyrkiksi, millä on ollut heijastusvaikutuksensa myös yleiseen Suomi-kuvaan.

 

Ortodoksinen uskonto (asema kansankirkkona Suomessa) yhdistää myönteisellä tavalla Suomea ja Kreikkaa. Huomion arvoista Kreikasta katsoen on, että Suomen ortodoksinen kirkko toimii Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alla.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen ja Kreikan välisessä kaupassa on vielä kasvupotentiaalia. Suomen vienti Kreikkaan on laskenut Kreikan talouskriisin myötä, kun kreikkalaisten kuluttajien ostokyky on heikentynyt ja yritysten tekemät investoinnit melkein pysähtyneet.

 

Suomen tärkeimpiin vientituotteisiin ovat lukeutuneet

  • paperi
  • turkikset
  • sähkölaitteet
  • puumassa.

 

Kreikan vienti Suomeen on vaihdellut viime vuosina ja riippunut lähinnä ferronikkelin kysynnästä Suomen päässä. Ferronikkelin ohella merkittävimpiä tuontituotteita Kreikasta ovat olleet elintarvikkeet ja turkikset.

 

Suurin suomalainen investointi Kreikassa on Nokia Solutions and Networks:in (entinen Nokia Siemens Networks) tutkimuskeskus Ateenassa, joka palvelee Nokian matkapuhelinverkkotoimintaa Kreikkaa laajemmalla alueella.

 

Muuten suomalaiset yritykset ovat edustettuina Kreikassa joko tytäryhtiön tai paikallisen edustajan kautta. Eräät merkittävät suomalaiset yritykset ovat tytäryhtiöineen edustettuna Kreikassa:

  • M-Real
  • Konecranes
  • Wärtsilä
  • Kone
  • Uponor
  • Nokia Networks
  • Peikko
  • Orion Pharma.

 

Kreikkalaisten valtionyhtiöiden yksityistämisprosessi on saanut suomalaisyhtiöt pohtimaan mahdollisuuksia investoida Kreikkaan (muun muassa energia-ala). Kreikkalaisinvestoinneista Suomeen maininnan arvoinen on kreikkalaisen marmorialan yrityksen investointi Granicon -yhtiöön.

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kulttuuri on Kreikassa erityisesti musiikin eri muodoissa varsin runsaasti esillä. Kreikassa on lisäksi jonkin verran erilaista suomalaista näyttelytoimintaa. Myös Suomessa on runsaasti kreikkalaisen kulttuurin ystäviä. Tästä ovat osoituksena muun muassa monet aktiiviset ystävyysseurat.

 

Suomen Ateenan-instituutti perustettiin vuonna 1984. Instituutin päätoimiala on tieteellisessä tutkimuksessa, mutta se järjestää myös kulttuuritilaisuuksia, osin yhteistyössä suurlähetystön kanssa. Instituutin naapurissa on pohjoismainen tiedekirjasto.

Suomalaiset, suomen kieli

Kreikassa asuu pysyvästi arviolta 1 600 Suomen kansalaista eri puolilla maata. Suurimmat keskittymät ovat Ateenassa sekä Rodoksella ja Kreetan saarella. Eri puolilla Kreikkaa on aktiivisia Suomi-yhdistyksiä ja Suomi-kouluja. Kreikka on suomalaismatkailijoiden keskuudessa eräs suosituimmista kohteista. Kreikassa käy vuosittain arvioilta noin 180 000 suomalaisturistia.

 

Suomen kieltä voi opiskella Ateenan yliopiston kielikeskuksessa. 

Historia

Diplomaattisuhteet Suomen ja Kreikan välillä solmittiin vuonna 1920. Sitä ennen Kreikka oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden 5. tammikuuta 1918 viidentenä maana maailmassa yhtä päivää Ranskan, Venäjän, Ruotsin ja Saksan jälkeen.

 

Suomen suurlähetystö Ateenaan perustettiin vuonna 1977. Tätä ennen Suomella oli Ateenassa kaupallinen edustaja.

 

Kreikalla oli ensimmäinen Helsinkiin sijoitettu suurlähettiläs vuosina 1972-74, minkä jälkeen edustautuminen palasi muutamaksi vuodeksi Tukholmaan. Vuonna 1979 Helsinkiin saatiin Kreikasta taas residentti suurlähettiläs ja edustautuminen paikan päällä on säilynyt siitä lähtien.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Kreikka sijaitsee Välimeren rannalla Balkanin niemimaalla. Kreikan rajanaapureita ovat Albania, Makedonia (FYROM), Bulgaria ja Turkki. Kreikka muodostuu mantereen lisäksi noin 1400 saaresta. Suuri osa Kreikasta on vuoristoista ja tasangot sijaitsevat pääosin pohjoisessa Kreikassa ja Peloponnesoksen niemimaalla. Valtion kokonaispinta-ala on reilu 130 000 neliökilometriä.

Asuminen, asunnot

Kreikasta löytyy vapailta markkinoilta erilaisia asuntoja erilaisiin tarpeisiin. Asuntojen taso vaihtelee suuresti. Sekä omistus- että vuokra-asuntojen hintataso on pääsääntöisesti alempi kuin Suomessa. Asunnot vuokrataan ja myydään useimmiten ilman keittiökoneita tai ilmastointilaitteita. Apua asunnon etsimisessä saa kiinteistövälittäjiltä.

Autot

Kreikan viranomaiset kohtelevat vientirekisterissä olevan auton tuomista maahan samalla tavoin kuin uusia käyttöönotettavia autoja. Toisin sanoen autosta täytyy maksaa arvonlisävero sekä kaikki uusiin autoihin kohdistuvat muut verot ja maksut, jotka ovat Kreikassa voimassa. Mikäli kyseessä on käytetty auto, sillä on mahdollisuus ajaa Kreikassa kuusi kuukautta ilman muodollisuuksia, mutta auton omistajan tulee kyetä todistamaan maahan saapumisen ajankohta esimerkiksi lauttalipulla tai muulla vastaavalla. Kuuden kuukauden ylittävä käyttö edellyttää auton rekisteröintimaksujen maksamista.

 

Kreikkaan pidemmäksi aikaa tulevien kannattaa käyttää hyväkseen Kreikan konsulaattien myöntämää vakituisesti Kreikkaan muuttavien todistusta (veveosi metikesias), jonka perusteella autosta maksetaan rekisteröintimaksuja vain osa normaalista, joka on noin 20 prosenttia.

 

Edustustot

Ateenassa toimii paikan päällä 98 ulkomaista suurlähetystöä ja kansainvälistä järjestöä (lisäksi 67 sivuakkreditoituna). Kansainvälisistä järjestöistä edustettuina ovat muun muassa: ENISA, OEDP, IOM, UNHCR, UNDP, UNEP ja UNIDO.  Pohjoismaista edustettuna Ateenassa ovat kaikki muut paitsi Islanti. Myös kaikki kolme Baltian maata ovat edustettuina. Jotkut suurlähetystöt hoitavat Ateenasta käsin myös Kyproksen ja eräiden Balkanin alueen maiden suhteita. Suomen Ateenan suurlähetystön vastuulla on Kreikan lisäksi Albania.

Hankinnat

Kreikasta saa eurooppalaiseen tapaan laajasti kaikenlaisia tuotteita. Kauppoja ja kauppakeskuksia on runsaasti. Tuore-elintarvikkeita voi hankkia myös toreilta ja markkinoilta. Hintataso Kreikassa vaihtelee, mutta pääosin hinnat ovat useimmissa tuoteryhmissä lähellä Suomen tasoa. Suomalaisista tuotteista Kreikasta saa muiden muassa juustoja, hapankorppuja ja design-tuotteita.

Ilmasto

Kreikan ilmasto on välimerellinen: kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet leutoja ja kosteita. Heinä- ja elokuu ovat kaikkein kuumimmat kuukaudet. Kevät on leuto ja miellyttävä. Talvikuukausia ovat joulu-maaliskuu. Lunta sataa talvisin vuorilla ja Kreikan pohjoisosissa vuosittain; Ateenassa lunta ei sada joka vuosi. Aurinkoisia päiviä Kreikassa on runsaasti.

Joukkoliikenne

Ateenassa on monipuolinen joukkoliikenne tarjonta, mutta suurista liikennemääristä johtuen sen toiminta ei ole aina sujuvaa. Metro on nopein ja tehokkain tapa liikkua. Metroverkostoa laajennetaan vähitellen. Myös bussilinjoja on runsaasti, mutta niillä on suuria vaikeuksia pysyä aikataulussa. Lisäksi Ateenassa on keskustan ja meren rannan välillä raitiotielinjoja.

 

Ateenassa on myös runsaasti takseja, joilla matkustaminen on suhteellisen edullista. Taksit tunnistaa niiden keltaisesta väristä. Lentokenttämatkaan tulee erilaisia lisämaksuja.

 

Juomarahat

Kreikassa on tapana antaa juomarahaa muun muassa ravintoloiden ja kahviloiden tarjoilijoille sekä taksinkuljettajille. Sopiva juomarahan määrä on noin 10 prosenttia laskun loppuhinnasta.

Jätehuolto

Perusjätehuolto toimii Kreikassa kohtuullisen hyvin. Kierrätys on eri muodoissaan vasta alkamassa, eikä se ole kattavaa. Suurissa kaupungeissa kierrätys toimii maaseutua paremmin.

 

Suurimpien kaupunkien aukioilla on keräyspisteitä kaikenlaiselle kierrätysmateriaalille. Naapurustoissa siniset kierrätyslaatikot ovat metalli-, lasi- ja pahvijätteille ja harmaat tai vihreät muille jätteille. Lasipullot ja peltitölkit kierrätetään supermarkettien kautta. Joissain supermarketeissa on keräyspaikat myös pattereille sekä sähkölaitteille, lampuille ja käytetylle ruokaöljylle. Vaatteiden kierrätystä varten Kreikassa on hyväntekeväisyysjärjestöjä. Paperinkierrätystä ollaan aloittamassa uudelleen.

Kansalliset vapaapäivät

  • uusi vuosi, 1. tammikuuta
  • loppiainen, 6. tammikuuta
  • tuhkamaanantai, 15. helmikuuta
  • kansallispäivä, 25. maaliskuuta
  • pitkäperjantai
  • pääsiäinen
  • toinen pääsiäispäivä
  • vappu, 1. toukokuuta
  • helluntai
  • Marian kuolonuneen nukkumisen päivä, 15. elokuuta
  • OXI-päivä (kansallispäivä), 28. lokakuuta
  • joulu, 25. joulukuuta
  • tapaninpäivä, 26. joulukuuta

Kirjallisuus

  • C.M. Woodhouse: Modern Greece, A Short History
  • Richard Clogg: A Concise history of Greece
  • J.S. Koliopoulos, Thanos M Veremis: Greece, The Modern Sequel
  • Timothy Boatswain, Colin Nicolson: Matkaopas hitoriaan
  • John Camp, Elisabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma
  • Bengt Liljegren: Aleksanteri Suuri
  • Robert Flacelière: Sellaista oli elämä antiikin Kreikassa
  • Björn Forsén, Erkki Sironen (toim.): Kadonnut Kreikka, Suomalaisten matkakuvauksia ennen massaturismia

 

Näiden lisäksi tarjolla on muun muassa eri kielillä lukuisia erilaisia matkaoppaita.

 

Tunnetuin nyky-Kreikan romaanikirjailijoista on Niko Kazantzakis. Hän on kirjoittanut muun muassa Kerro minulle Zorbas, Veljesviha ja Viimeinen kiusaus.

Kodinhoitoapu

Kreikasta on löydettävissä kohtuullisin kustannuksin erilaista kodinhoitoapua.

Koulut ja opiskelu

Kreikassa koulu aloitetaan 6-vuotiaana ja yleensä sitä ennen käydään vuoden pituinen esikoulu. Kouluvelvollisuus on 9-vuotinen ja se on jaettu 6-vuotiseen ala-asteeseen (dimotiko) ja 3-vuotiseen ylä-asteeseen (gymnasio). Suurin osa ikäryhmästä siirtyy lukioon (likio) ilman keskiarvovaatimuksia. Lukion päätteeksi suoritetaan ylioppilaskirjoitusten tapaiset kansalliset kokeet, jotka ovat samalla yliopistojen pääsykokeet. Kokeista saadut pisteet ratkaisevat, mihin yliopistoon tai ammattikorkeakouluun oppilas pääsee valitsemansa prioriteettijärjestyksen perusteella. Kreikan kouluissa ei tarjota ruokailua ja siten koulupäivät alkavat joka päivä kahdeksalta ja loppuvat ikäluokan mukaan yleensä puoli yhden ja kahden välillä. Ensimmäinen vieras kieli aloitetaan 3-4 luokalla ja yleensä toinen kieli, joka on yleisesti saksa tai ranska, lisätään ohjelmaan yläasteella.

 

Kreikan koulujärjestelmän ominaisuuksiin kuuluu se, että vieraiden kielten kouluopetusta ei ole pidetty riittävänä. Niinpä koulun lisäksi ohjelmassa on iltaisin tunteja yksityisissä kielikouluissa. Tämä opiskelu johtaa yleensä kielitutkintoihin. Lukiolaiset valmistautuvat kansallisiin ”ylioppilaskokeisiin” käymällä iltaisin yksityisillä preppauskursseilla kirjoitettavissa aineissa 1-2 vuoden ajan. Tämä rasittaa huomattavasti perheiden budjettia.

 

Kreikan yliopistojen perustutkinto on 4-vuotinen Bachelor-tutkinto. Maisterintutkintoihin täytyy hakea erillistä opinto-oikeutta. Kreikkalaisia opiskelijoita on ulkomaisissa yliopistoissa arviolta noin 40 000 suorittamasta perustutkintoa tai jatkotutkintoja. Perustutkintotasolla opiskelu Kreikan yliopistoissa on ilmaista (ml. oppikirjat).

Kansainvälisiä kouluja Kreikassa

Käymälät

Kreikassa julkisten käymälöiden taso vaihtelee, eikä niitä ole erityisen paljon. Kahviloiden ja ravintoloiden käymälöitä kannattaa hyödyntää.

Lapset

Kreikassa lapsiin suhtaudutaan myönteisesti ja esimerkiksi matkustaminen Kreikassa lasten kanssa on pääosin sujuvaa. Tästä huolimatta julkisia tiloja ei ole aina suunniteltu erityisen lapsiystävällisiksi, sillä leikkipuistoja on vähän ja jalkakäytävät ovat usein liian kapeita esimerkiksi lastenrattaille.

Lemmikit

Kreikkassa lemmikkielämiä pidetään vähemmän kuin Suomessa. Lemmikkieläimien maahantuontia koskevat Kreikassa samat EU:n säännökset kuin Suomessa.

 

Liikennekäyttäytyminen

Liikennekäyttäytyminen on Kreikassa välimerellisen suurpiirteistä. Liikenteessä on syytä olla alussa varovainen.

Majoitus

Kreikassa on laajan matkailuelinkeinon takia runsaasti eritasoisia ja erilaisia majoitusmahdollisuuksia. Varaaminen käy esimerkiksi internetin välityksellä. Matkatoimistot auttavat tarvittaessa majapaikan löytämisessä.

Mitat ja painot

Kreikassa noudatetaan metrijärjestelmää kuten Suomessa.

Muutot

Kreikassa toimii ammattimaisesti kansainvälisiä muuttoja tekeviä yrityksiä. Muuton yksityiskohdista kannattaa olla suoraan muuttofirmoihin yhteyksissä.

Pankit

Kreikassa on runsaasti eri pankkeja. Maassa toimii myös muutamia ulkomaisia pankkeja suurimmissa kaupungeissa. Kreikan rahayksikkö on ollut euro vuoden 2002 alusta lähtien. Kreikka kuuluu yhtenäiseen euromaksu-alueeseen (SEPA), joten kotimaiset ja ulkomaiset tilisiirrot on helppo hoitaa IBAN- ja BIC-tunnuksilla.

 

Pankkipalvelut Kreikassa ovat kehittyneet viime vuosina, mutta ovat vielä jäljessä muun muassa Suomen pankkipalveluista. Pankki- ja luottokorttien käyttö maksuvälineenä on yleistynyt ja laskuja voi maksaa verkkopankissa. Käteisen käyttö maksuvälineenä on kuitenkin edelleen tavallista, koska esimerkiksi monissa ravintoloissa ja pienissä liikkeissä ei ole pankkikorttikoneita. Varsinkin vanhemman polven kreikkalaisilla on käytössään vielä pankkikirjat.

 

Pankkiautomaattiverkosto on verrattain tiheä ja niistä voi nostaa käteistä myös ulkomaisilla pankkikorteilla.

 

Pankit ovat auki ma-to klo 8.00-14.30, pe klo 8.00-14.00.

Parturi-kampaamot

Kreikassa parturit ja kampaamot toimivat kuten Suomessakin. Hintataso vaihtelee tuntuvasti.

Posti

Kreikassa postin toimitusvarmuudessa esiintyy toisinaan puutteita, sillä toimitukset saattavat viivästyä tai posti kadota. Varmistaakseen postin kulun voi käyttää kirjattuja kirjeitä tai yksityisiä kuriiriyhtiöitä.

Puhelimet

Kreikassa lanka- ja matkapuhelinyhteydet toimivat pääsääntöisesti hyvin.

Pukeutuminen

Kreikassa pukeudutaan pääosin rennosti, mutta juhlatilaisuuksiin laittaudutaan usein erityisen huolellisesti. Business-pukeutuminen noudattelee yleisiä eurooppalaisia käytäntöjä.

 

Paikallisista liikkeistä saa pääsääntöisesti kaikkia tarvittavia vaatteita. Isokokoisilla henkilöillä saattaa kuitenkin olla vaikeuksia löytää sopivia kokoja.

Puoliso

Kreikka on puolison elämän ja työssäkäynnin kannalta tavanomainen EU-maa.

Pysäköinti

Kreikassa autojen pysäköinti on leväperäisempää kuin esimerkiksi Suomessa. Erityisesti Ateenassa pysäköintitilan riittävyys on usein ongelma.  Pysäköinti jalkakäytäville ja muille luvattomille paikoille on Kreikassa varsin yleistä.

Ravinto

Kreikkalainen perinteinen keittiö on monipuolinen ja terveellinen. Kreikasta on saatavilla runsaasti erilaisia elintarvikkeita. Kreikassa ei ole aina varauduttu suomalaisten toivomiin erilaisiin erityisruokavalioihin.

Rekisteröity parisuhde

Kreikassa ei ole mahdollista rekisteröidä samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhdetta. Kreikka ei myöskään tunnusta muissa EU maissa rekisteröityjä samaa sukupuolta olevia parisuhteita.

Sosiaaliturva

Kreikassa sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja henkilöt, jotka työskentelevät tai ovat sosiaaliturvaan oikeutetun henkilön perheenjäseniä. Suomalainen matkailija on oikeutettu terveydenhuoltoon kreikkalaisissa kunnallisissa ja valtiollisissa terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Hoidon saamiseksi on esitettävä Suomesta hankittu eurooppalainen sairaanhoitokortti. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia haetaan kirjallisesti Kelan paikallistoimistosta lomakkeella SV193, joka on saatavissa Kelan verkkosivuilta.

 


Vakavissa sairaus- tai onnettomuustapauksissa suositellaan yksityisiä sairaaloita, joiden maksullinen palvelu on useimmiten julkisia sairaaloita tehokkaampaa. Yksityissairaaloiden antama palvelu on verrattain kallista, joten kattava matkustajavakuutus on suositeltava sairaus- ja onnettomuustapauksien varalta. Sairastumisen aiheuttamasta matkan keskeytymisestä ja kotiuttamisesta aiheutuvat kulut korvaa ainoastaan matkustajavakuutus. Lisäksi suositellaan matkatavaravakuutusta, johon kuuluu myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus.

Suomi-kuva

Yleinen Suomi-kuva on Kreikassa ohuehko, mutta vahvistumaan päin. Suomeen liitetään myönteisiä mielikuvia kehittyneestä yhteiskunnasta, laadukkaasta koulutuksesta, ympäristöosaamisesta ja korkeasta teknologiasta.

Sähkövirta

Kreikassa sähkövirran jännite on 220 V. Sähköpistokkeet voivat joissain rakennuksessa poiketa suomalaisista. Adaptereita on tarvittaessa paikallisesti saatavilla.

Terveydenhuolto

Kreikassa terveydenhoidon taso vaihtelee. Erityisesti Kreikassa matkaileville vakavissa sairaus- tai onnettomuustapauksissa suositellaan yksityisiä sairaaloita, joiden maksullinen palvelu on useimmiten julkisia sairaaloita tehokkaampaa.

 

Yksityissairaaloiden antama palvelu on verrattain kallista, joten kattava matkustajavakuutus on suositeltava sairaus- ja onnettomuustapauksien varalta. Sairastumisen aiheuttamasta matkan keskeytymisestä ja kotiuttamisesta aiheutuvat kulut korvaa ainoastaan matkustajavakuutus. Lisäksi suositellaan matkatavaravakuutusta, johon kuuluu myös vastuu- ja oikeusturvavakuutus.

Tuonti- ja vientirajoitukset

Kreikka kuuluu EU:n yhteisiin markkinoihin, jotka periaatteessa takaavat tavaroiden vapaan liikkuvuuden.

 

Yli sata vuotta vanhoja antiikkiesineitä vietäessä tarvitaan erikoislupa. Maahantuodut antiikkiesineet on syytä ilmoittaa maahantuotaessa, jotta poistuttaessa ei tulisi vaikeuksia.

 

Maahantulon yhteydessä EU:n ulkopuolelta tulli kiinnittää huomiota sähkölaitteisiin ja mattoihin. Muuttajan on etukäteen luetteloitava muuttokuljetuksen sisältämät sähkölaitteet ja matot. Ne on vietävä aikanaan maasta pois tai niistä on maksettava tulli.

Valokuvaaminen

Kreikassa valokuvaamiseen pätevät samat kohteliaisuussäännöt kuin Suomessakin. Sotilaskohteiden kuvaaminen on Kreikassa kiellettyä. Teknistä apua kuvaamiseen saa valokuvausliikkeistä, joita on Kreikassa runsaasti.

Valuutta

Kreikassa käytettävä valuutta on euro.

Vapaa-aika

Kreikassa on runsaasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia kuten kulttuuria, urheilua, ravintoloita ja monipuolinen luonto. Kreikkalaiset viettävät runsaasti aikaa sukulaisten ja ystävien kanssa.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Ateena

Päivitetty 17.7.2014

© Suomen suurlähetystö, Ateena | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot